Miksi sateenkaariväki liittyy vasemmistoon pro-Hamas -mielenosoituksissa

Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa erilaisten muslimijärjestöjen organisoimista laajoista pro-Hamas -mielenosoituksista on verkkokalvoillemme piirtynyt erikoisia kuvia. Hamasin uskonnollispoliittista ideologiaa symboloivien mustien jihadistilippujen alla on marssinut nuoria länsimaalaisia ihmisiä kantaen erityisesti sukupuolivähemmistöjen kylttejä. Lisäksi näitä mielenosoituksia ovat tukeneet vasemmistolaiset poliitikot Britanniasta ja Ranskasta aina Ruotsiin ja Suomeen asti. Mistä tällainen yhteys tulee? Ja miten LGBTQ-aate voi rinnastua äärikonservatiiviseen islamilaisuuteen, jossa mainittujen ihmisten elämäntapaa pidetään rangaistavana? 

Identiteettipolitiikka, provokaatio ja propagandan kieli: woke ja median aggressiivinen retoriikka

Luentoja STI:ssä kirjan Arvosodan aikakausi – kirkko jälkikristillisen kulttuurin puristuksissa pohjalta 2/2. To 30.9. klo 14-16 / Dos. Timo Eskola /Iustitia Supplement 2021

Somen väkivaltainen luonne ei ole jäänyt meidän aikanamme varmaankaan keneltäkään huomiotta. Julkinen keskustelu on täynnä esimerkkejä siitä, miten somesta on tullut lakia noudattavien kunnon kansalaisten vainoamisen väline. Yhdysvalloissa lukemattomat taiteilijat, professorit ja luennoitsijat on erotettu tai pakotettu eroamaan somessa esitettyjen syytösten perusteella. Joissain tapauksissa on ollut lähtökohtana aito moraalinen huoli, kuten #metoo-liikkeessä, ja silloin riidat on selvitelty oikeudessa. Suuressa osassa kuitenkin ajojahti on ollut pelkkä marginaaliryhmien toteuttama kampanja netissä. Ylivoimaisesti suurin osa aiheista koskee nimittäin vääräksi koettua ajattelua, jota on monissa tapauksissa pidetty suorastaan erottamisen perusteena. Työntekijä on syyllistynyt rikokseen uutta kertomusta vastaan, hän on kirjoittanut “against the narrative”. 

Mitä Foucault todella sanoi? – postmodernismin ikonin nousu ja tuho

Michel (Paul-Michel) Foucault (1926–1984) oli ranskalainen filosofi ja aatehistorian professori Pariisissa. Hän kuului niin kutsuttujen jälkistrukturalistien eli kielen merkityksiä kaatavan filosofian suuntauksen keskeisiin nimiin. Ainakin yliopistolla kaikki tuntevat nykyään termit diskurssiteoria ja dekonstruktio. Foucault tunnetaan etenkin kahdesta aihepiiristä, mainituista diskursseista puhuvasta filosofiastaan ja seksuaalisuuden käsitteen muuttamisesta. Häntä pidetään aikamme vaikutusvaltaisimpana ja eniten siteerattuna tutkijana. Hänen kirjansa – joista kaikki pääteokset on suomennettu – ovat olleet oppikirjoina myös suomalaisissa yliopistoissa 1980-luvulta lähtien. Voitaneen sanoa, että suomalainen jälkikristillinen älymystö on Foucault’n kasvattama.