Sovitusteologia ja Christus Victor (5)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (5)

Aulén ja Uuden testamentin opetus

Analyysi osoittaa, että Aulénin oma kirja jättää tosiasiassa tilaa eri lukutavoille, vaikka onkin kahtiajaon varsinainen synnyttäjä. Kuten analyysin johdanto jo osoitti, hänen teoriastaan syntynyttä narratiivia on käytetty osittain hänen tarkoituksensa vastaisesti. Aulénin teoriaa on sovellettu usein suorasukaisesti tavalla, joka on lähempänä Ritschliä, kuin Lundin uuskantilaisia.

Sovitusteologia ja Christus Victor (4b)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (4b)

Aulén uuskantilaisen teorian vahvistajana

Aulénin selityksen jännitteisyydestä

Kykeneekö Aulén löytämään oman äänen näissä jännitteissä? Ei varsinaisesti. Hänelle Christus Victor -soteriologia johtaa tilanteen ja aseman muutokseen. Tämä tarkoittaa, että sovitus ja vanhurskauttaminen alkavat merkitä vapauttamista ja vankeuden päättymistä. Hänenkin mukaansa syntiset ovat pahojen voimien orjuuttamia, kunnes Kristus pelastaa heidät omaan valtakuntaansa. Uuskantilainen malli on väistämätön. Tämä on nimittäin myös Aulénille peruste, joka varmistaa sen, että sovitusta ei tule määritellä juridisin termein. Sen sijaan Aulénilla korostuu käsitys kosmisesta taistelusta, jossa Kristus saa voiton vihollisestaan. Juuri tästä syystä hänelle tulee tärkeäksi ratkaista, koskeeko sovitus kaikkia ihmisiä, vai vain uskovia. Kuten muistamme, tämä oli keskeinen kysymys myös Ritschlin teologiassa: “onko Jumala Kristuksessa tullut sovitetuksi koko syntisen ihmiskunnan kanssa, vai vain uskovien yhteisön kanssa”. Tähän liittyen Aulén edellä totesi, että sovitus ei kosketa ihmisiä ensi sijaisesti yksilöinä.

Sovitusteologia ja Christus Victor (4a)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (4a)

Aulén uuskantilaisen teorian vahvistajana

Nykyisessä keskustelussa sovitusopista avainhenkilönä on Gustaf Aulén (1879-1978), professorina Lundissa vuodesta 1913. Aulén onkin Lundin koulukunnan keskeinen kehittäjä. Teoksellaan Den kristna försoningstanken (1930) Aulén liittyi Ritschliin ja ohjasi keskustelua sovitusteologiasta. Engl. 1931 kuuluisalla otsikolla Christus Victor (CV). Aulén mainitsee Ritschlin laajan teoksen (s. 6) ja Karl Hollin (s. 174). Hänen luentokokoelmansa on tavallaan Ritschlin kolmiosaisen Die christliche Lehre von der Rechtfertigung und Versöhnung (ET Justification and Reconciliation) teoksen uudelleentulkinta. Joitain erojakin toki löytyy, kuten jäljempänä todetaan. Hän myös nimeää tulkintansa mielenkiintoisella tavalla, joka lienee edellä aikaansa: sovituksen draama, “drama of atonement.” 

Sovitusteologia ja Christus Victor (3)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (3)

Ritschl ja saksalainen “lombardialainen” lakikäsitys

Vaikka osa suomalaisista keskustelijoista on päätynyt voittoisan Kristuksen ja Jumalan valtakuntaa painottavan teologian äärelle vain pohdiskelemalla sinänsä houkuttelevaa ajatusta rakastavasta Jumalasta, keskustelussa käytetyt argumentit palautuvat kohta kohdalta Ritschlin varsin heikosti perusteltuihin väitteisiin. Näin tekevät monet englanninkielisen maailman kirjoittajat, joita tarkasteltiin ensimmäisessä luennossa. Näin tekevät myös muutamat suomalaiset teologit, jotka haluavat provosoida keskustelua.

Sovitusteologia ja Christus Victor (2)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (2)

Ritschl ja Christus Victor -teorian synty

Timo Eskola / STI

Sovitusopin uusien tulkintojen taustalla on olemassa yksi tekijä, joka yhdistää monia yllä mainituista kriittisistä äänistä. Kyseessä on niin kutsuttu Christus Victor -teoria, jonka kehittelijänä pidetään alussa mainittua Gustaf Aulén. Lundin yliopistossa (Ruotsi) Aulén kirjoitti aiheesta jo 1930-luvulla ruotsiksi kirjan, joka käännettiin englanniksi otsikolla Christus Victor. Teorian lyhyt esittely ja jako “klassiseen” ja “latinalaiseen” sovitusoppiin löytyy Aulénin kirjan sisällysluettelosta (englanninkielisessä käännöksessä Christus Victor). 

Sovitusteologia ja Christus Victor (1)

KIISTA SOVITUSOPISTA – kumoaako Christus Victor Kristuksen uhrin? (1)

Christus Victor, aikamme eksegeetit ja sovitus

Timo Eskola / STI

Sovitusopista käydään kiistaa, eivätkä jännitteet ole aivan helppoja. Moni kokee ajatuksen Jumalan rakkaudesta niin voimakkaana, että uhrista ei kannata puhua. Eikö perinteisen sovitusopin takana vaani ajatus, että Jumala vihaa ihmisiä? Toisaalta jotkut vastustavat Raamatun opetusta siksi, että ajatukset verta vaativasta Jumalasta ja kuviteltujen syntien sovittamisesta ovat nykyajalle vieraita. Erilaiset teemat risteilevät. Kyseessä on siten sekä ideologinen että hermeneuttinen ongelma. Yksi puhuu monergismista, jossa Jumala armahtaa miten tahtoo, ja toinen partisipaatiosta, rauhanomaisesta yhteydestä pelastuksen (tavalla tai toisella) tuovaan Kristukseen. Keskustelua varten on yhtäältä kysyttävä, mitä Raamattu asiasta opettaa, ja toisaalta haettava keskustelun argumentteja. Raamatusta nousevat ensinnäkin käsitteet, keskeiset kontekstit ja ohjaavat narratiivit.