Löytyvätkö Räsäsen lauseet syytteistä?

Löytyvätkö Räsäsen lauseet syytteistä? – vääristely jatkuu Valtakunnansyyttäjän tiedotteessa

Kun kansanedustaja Päivi Räsänen vapautettiin kaikista syytteistä käräjäoikeudessa 30.3. 2022, julkisuudessa alkoi kiivas keskustelu siitä, oliko syyttäjätaho vääristellyt hänen sanomisiaan. Käräjätuomarit joutuivat päätöksessään toteamaan, että Räsäsen teksteistä ei löytynyt niitä lauseita, joita hänen väitettiin sanoneen. Media, lähinnä YLE, tarttui tähän nopeasti. Oliko valtakunnansyyttäjä laittanut Räsäsen suuhun sanoja, jotta tämän näkemykset vaikuttaisivat tuomittavilta?

  Valtakunnansyyttäjä toimitti nopeaan tahtiin julkisuuteen tiedotteen (tekijöinä Mantila ja Toiviainen), jossa väärentely kiistettiin kiivaasti. Kyse oli syyttäjien mielestä vain objektiivisesta tulkinnasta: 

“Syytteessä on suorat siteeraukset siitä, mitä Räsänen on lausunut. Näiden siteerausten jälkeen alkaa syyttäjän kuvaus siitä, miten syyttäjän mukaan Räsäsen siteerattuja lausumia on objektiivisesti tulkittava. Syyttäjä siis esittää syytteessään perustellun ja objektiivisen tulkintansa siitä, millainen merkityssisältö lausumille on annettava.”

Tiedotteen julki tuomisen ymmärtää. Mikäli valtakunnansyyttäjä jäisi kiinni vääristelystä ja jopa valehtelusta, vastuussa olevien syyttäjien asema vaarantuisi väistämättä. Edellinen valtakunnansyyttäjä kun joutui eroamaan pelkän veljen myymiin koulutuksiin liittyneen jääviysongelman takia.

Syytteiden todellisesta sisällöstä

Alkuperäisten syytteiden sisältö selviää Haastehakemuksesta 29.4. 2021. Koska teksti ei ole helposti kaikkien saatavissa, vaikka se onkin julkinen asiakirja, käsitellään seuraavassa yksityiskohtaisesti jokainen syytekohta.

Ensimmäinen syyte

Pamfletin osalta Haastehakemuksesta löytyy aluksi teonkuvaus, jossa on laajoja lainauksia Räsäsen teksteistä. Siltä osin tiedotteen puolustus pitää paikkansa. Tämän jälkeen seuraa ilmeisesti Mantilan tarkoittama “objektiivinen” tulkinta. Se kuuluu seuraavasti:

“Edellä siteeratuissa tekstiosioissa homoseksuaalisuuden esitetään olevan epäterve ja epäluonnollinen tila, psykoseksuaalinen kehityshäiriö, josta on päästävä eroon. Homoseksuaalit leimataan lasten hyväksikäyttöön sekä irtosuhteisiin ja vaihtuviin parisuhteisiin taipuvaisiksi, moraalittomiksi ja rikkinäisiksi ihmisiksi ja asetetaan heidän oikeuksiensa puolustaminen kyseenalaiseksi. Lausumillaan Räsänen väittää, että edellä mainitut ominaisuudet, moraalittomuus ja taipumus tai tarve lasten hyväksikäyttöön, ovat väistämättä homoseksuaalisuuteen liittyviä ominaisuuksia.”

Valtionsyyttäjän laatima tulkinta ei kuitenkaan enää pidä yhtä Räsäsen omien tekstien kanssa. Juuri tästä käräjäoikeuden päätös on syyttäjän esitystä kritisoinut. “Käräjäoikeus katsoo, ettei Räsäsen kirjoituksen siteeratuista kohdista voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Räsänen leimaisi homoseksuaalit lasten hyväksikäyttöön taipuvaisiksi. Räsänen ei myöskään ole kirjoituksessaan väittänyt, että homoseksuaalisuus seksuaalisena suuntautumisena olisi tuomittava ominaisuus tai identiteetti tai että kaikki homoseksuaalit ovat ja heitä tulee pitää muita ihmisiä alempiarvoisempina”.

Ensimmäisen kohdan osalta Valtakunnansyyttäjän tiedote antaa siten virheellisen kuvan asiaintilasta. Räsäsen puheita on vääristelty. Räsänen ei puhu lasten hyväksikäytöstä eikä tuomittavasta ominaisuudesta. Hän ei väitä homoseksuaaleja muita ihmisiä alempiarvoisiksi. Syyttäjä ei ole siten pelkästään tulkinnut Räsäsen tekstejä, vaan lisännyt niihin piirteitä, jotka epäilemättä olisivat tuomioistuimen arvioinnissa Räsäsen kannalta erityisen epäedullisia. Juuri tähän ristiriitaan käräjäoikeus puuttui ja hylkäsi syytteen.

Toinen syyte

Twitteriä koskevan syytteen kohdalla teonkuvauksesta löytyy koko tviitin sisältö ja kuvaus siihen liitetystä valokuvasta eli Raamatun tekstistä (Room. 1). Tviittihän kuului seuraavasti: “Kirkko on ilmoittanut olevansa Setan Pride 2019 virallinen partneri. Miten kirkon oppiperusta, raamattu, sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?”. Sen keskeisimmät sanat ovat kirkko, Raamattu ja synti. (Raamattu kirjoitetaan ehkä vahingossa moneen kertaan pienellä kirjaimella, joka on kielenvastaisuus.)

Tätä lyhyttä alkua seuraa jälleen syyttäjien tulkinta: “Räsäsen Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa julkaisema mielipide, jonka mukaan homoseksuaalisuus ja homoseksuaalina oleminen on häpeällistä ja synnillistä, solvaa kaikkia homoseksuaaleja ryhmänä.” Syyttäjän mukaan lyhyt teksti ilmaisee itse asiassa väitteen alempiarvoisuudesta: “Lausuma ilmaisee, että homoseksuaalisuus itsessään on sellainen negatiivinen persoonallinen ominaisuus ja identiteetti, jonka perusteella homoseksuaalit ovat ja heitä tulee pitää moraalittomina ja ihmisinä muita alempiarvoisempina.”

Jopa maallikko ymmärtää, että tviitin lyhyessä tekstissä ei puhuta mitään homoseksuaalisuuden synnillisyydestä” (siis olemuksellisesta asiasta), ei ominaisuuksista eikä alempiarvoisuudesta. Siksi myös kärjäoikeus katsoi, että syyttäjän “tulkinnalla” ei ole perustaa tviitin tekstissä: “Vaikka tviitti on voinut loukata Pride-tapahtumaan osallistuvia, siinä ei ole väitetty tapahtumaan osallistuvia esimerkiksi muita alempiarvoisiksi.” 

Siksi tuomarien johtopäätös kuului: “Ottaen huomioon Räsäsen tviitissä käyttämän ilmaisun, tviitin tarkoituksen ja liitynnän yhteiskunnallisen keskusteluun käräjäoikeus katsoo, että keskusteluun osallistuessaan ja kirkkoa kritisoidessaan Räsäsen kansanedustajana ja kirkkovaltuutettuna julkaisema tviitti ei ole ylittänyt sananvapauden rajoja eikä Räsänen siten ole tviitillään solvannut homoseksuaaleja ryhmänä.” Syyte hylättiin.

Myös toisen syytteen osalta Valtakunnansyyttäjän tiedote antaa virheellisen kuvan asiaintilasta. Räsäsen tviittiä on tässäkin vääristelty. Räsänen ei puhu homoseksuaalisuuden (ominaisuutena) synnillisyydestä, kuten ei muuallakaan. Teksti on suunnattu kritiikiksi kirkolle, joka aikoi osallistua kulkueeseen, eikä siten käsittele mitenkään kysymystä homoseksuaalien ihmisten alempiarvoisuudesta. Väittämät ovat valtakunnansyyttäjän oma lisä Räsäsen tekstiin.

Kolmas syyte

Kolmannen syytteen teonkuvauksessa on esitetty aluksi translitteraatio Räsäsen lauseista Stillerin puheohjelmassa. Tekstit ovat riittävän laajoja asian tarkastelua ajatellen.

Sen jälkeen tässäkin kohdassa siirrytään “tulkinnan” osalta määrittelemään Räsäsen lauseita uudella tavalla. Silloin hänen suuhunsa laitetaan uusia sanoja. “Räsäsen mukaan, jos homoseksuaalisuus on geneettinen ominaisuus, se on tällöin geneettinen rappeuma ja geeniperimä, joka aiheuttaa sairautta ja häiriötä. Väite on totuutta vastaamaton ja homoseksuaaleja halventava.”

Kun käräjäoikeus puuttui virheellisesti muotoiltuun syytteeseen, tuomarit joutuivat nostamaan esille eron Räsäsen lauseiden ja syyttäjän “tulkinnan” välillä. Päätös toteaa: “Räsänen ei ole ohjelmassa väittänyt, että homoseksuaalisuus olisi geneettinen rappeuma ja geeniperimä, joka aiheuttaa sairautta ja häiriötä.” Tässäkin kohden syyttäjä on muotoillut Räsäsen lauseista niin räikeitä, että niistä tulisi langettaa tuomio. Tuomarit eivät tätä muutosta hyväksyneet.

Lisäksi valtakunnansyyttäjä esitti Räsäsestä väitteen, että hänen mukaansa “homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit”. Tuomarit totesivat tämänkin väitteen olevan vääristelty. “Myöskään tällaista väitettä ei radio-ohjelmasta ilmene. Käräjäoikeus katsoo, ettei Räsäsen uskonnollinen näkemys homoseksuaalisten tekojen synnillisyydestä tarkoita samaa kuin syytteen väite siitä, että homoseksuaalit eivät olisi Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit.”

Räsäsen ohjelmassa esittämä ajatus, että “Jumala ei alun perin luonut ihmisiä homoseksuaaliksi”, ei sekään vastaa syyttäjän uudelleenmuotoilua. Räsänen ainoastaan viittaa luomiskertomukseen, jossa Aadam ja Eeva luodaan nimenomaan ihmiskunnan esivanhemmiksi lapsia synnyttämään. Heidät on siten Raamatun mukaan luotu aviopariksi. Räsänen on käsillä olevissa teksteissään lukuisat kerrat toistanut, että tämän ohella kaikki ihmiset ovat Jumalan luomina samanarvoisia – huolimatta henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai edes moraalisesta itsehillinnästään. Kristus on syntisten Vapahtaja, ei synnittömien. Ihmisen arvo on Räsäsen mukaan kyseenalaistamaton. Syyttäjän toisenlainen väite on siten valheellinen.

Mitä on tulkinta?

Sekä syyttäjä Mantilan haastattelussa esittämän käsityksen, että Mantilan ja Toiviaisen tiedotteen keskeisenä väitteenä on, että syyttäjän tulkinta on “objektiivinen”: “Syyttäjä siis esittää syytteessään perustellun ja objektiivisen tulkintansa siitä, millainen merkityssisältö lausumille on annettava.” Tulkintaa tiedote selittää seuraavasti:

“Kun syytettä luetaan, on siis erotettava Räsäsen lausumien suorat siteeraukset ja syyttäjän perusteltu käsitys siitä, mikä merkityssisältö Räsäsen lausumilla on.  

Käräjäoikeuden näkemys siitä, miten Räsäsen lausumia on tulkittava, poikkeaa syyttäjän tulkinnasta. Tämä ei ole oikeuskäytännössä poikkeuksellista. Tämä ei tarkoita sitä, että syyttäjä olisi antanut väärää tietoa. Syytteissä ei ole mitään valheellista.”

Mitä siis on tulkinta? Ensimmäinen yksinkertainen periaate on, että tehdään ero lähteen ja siitä tehtävän tulkinnan välille. Tämä erottelu muistuttaa, että mikään tulkinta ei ole objektiivinen. Objektiivinen tulkinta lähteestä olisi tautologia: lause sanottaisiin uudelleen ääneen. Kaikki muu tulkinnassa on keskustelun alaista. Tulkintateorian mukainen tarkastelu arvioi sitten, mikä tulkinnoista vastaa parhaiten lähdetekstin sisältöä ja merkitystä. Samalla karsitaan pois tulkinnat, jotka lisäävät merkitykseen jotain lähdetekstin vastaista. 

Sama koskee lähteiden käsittelyä oikeusprosessissa. Evidenssistä annetaan erilaisia tulkintoja, mutta tuomarien tehtävänä on arvioida mikä niistä vastaa totuutta. Eräs oikeustieteen asiantuntija totesi minulle tästä periaatteesta: jos syyttäjä (tässä tapauksessa Mantila) olisi objektiivisesti oikeassa, ei jutun ratkaisemiseen tarvittaisi tuomareita lainkaan. Syyttäjä kertoisi heti jutun objektiivisen tuloksen.

Tässä tapauksessa lähde on yksinkertaisesti se, mitä Räsänen on sanonut. Ja juuri tähän seikkaan oikeus kiinnitti huomiota. Tuomarien esittämä kritiikki oli se, että lähde ja Mantilan tai Toiviaisen tulkinta siitä eivät vastaa toisiaan. Syyttäjätaho oli syytteitä kirjoittaessaan lisännyt Räsäsen lauseisiin piirteitä, jotka eivät enää vastaa alkuperäistä tekstiä. Samalla tekstin ajatus on muuttunut niin, että Räsäsen sanomiksi väitetyt lauseet kuulostavat hyvinkin tuomittavilta. 

Lopputulos valtakunnansyyttäjän ja hänen virastonsa toimista on siten yksiselitteinen ja täysin kärjäoikeuden tuomion kanssa yhtenevä. Syyttäjät ovat esittäneet Räsäsen sanoneen sellaista, jota tämä ei ole sanonut. Monet näistä uusista väitteistä ovat suorastaan julkeita. Räsäsen väitetään ajattelevan, että homoseksuaalit ovat taipuvaisia lasten hyväksikäyttöön, tai että Räsänen pitää homoseksuaaleja alempiarvoisina, tai kiistää jopa heidät Jumalan luomistekoina, tai että kyseinen seksuaalinen suuntautuneisuus olisi tuomittava identiteetti. Kun Valtakunnansyyttäjän tiedote kiistää vääristelleensä Räsäsen lauseita, tiedotteen väite on totuuden vastainen.

Dosentti Timo Eskola, TT, FT

%d bloggaajaa tykkää tästä: